Minulla ei siis vieläkään ole minkäänsortin tyylisilmää. Siitä(kin) syystä olen aivan mahdottoman onnellinen siitä, että kaasoni ovat vaatesuunnittelija-tylliguru (J), taideaskarteluhyperosaaja (L), kaappitaitelija (A, et kuitenkaan suostuis itse itseäsi taiteilijaksi kutsumaan!) ja all-round-tyyli-idoli(ni) (P)!
Kuitenkin kanssamorsioiden blogeja kuolatessani käy ilmeisen selväksi, että jokaisella itseäänkunnioittavalla morsiolla on takataskussaan tiukat kriteerilistat vähintäänkin
- omalle tyylille (puku, hiukset, asusteet, meikki)
- kutsuille & muulle painomateriaalille
- koristelulle
- valokuvaukselle
- sulhon puvulle (vain rohkeimmat myöntävät? :P )
- ja niille kukkasille!
Oman tyylin kanssa vielä pärjään. Mutta painotuotteet? ChoCon kutsupähkäily ja hänen Belle & Sebastianilta saamansa paino-ohjeet... noh lukiessa tuli sellainen fiilis, että minut on sidottu jalustalle, joka valuu kohti lihamyllyä ja olen saanut toki masiinan pysäytysohjeet, mutta kielenä on mandariinikiinaa ja jos en ymmärrä lukemaani, se on so long, suckers. (Ai miten niin vilkas mielikuvitus?!)
Koristelun suhteen taas... Bongasin eräänä päivänä aikaa kuluttaessani mielestäni söpöja pieniä kynttiläkipposia. Koetin kuvailla niitä Sulholle: "Ne oli semmosia pilttipurkintapasia, mutta sitte siinä yläreunassa oli semmonen nartsa ja sitte hiekkaa pohjalla, kahta eriväristä, ne oli tosi söpöjä!" Sain sellaisen yleensä pikkulapsille varatun katseen, joka viestitti lähinnä, että onpas söpöä, kun yrität. Mutta älä. Sulho kun on meillä se, joka sisustaa. Minulla ei ennen häntä ole koskaan ollut yhden yhtä taulua seinällä ja verhojen virkaa ovat saattaneet toimittaa vaikkapa ne vähemmän käytetyt lakanat. Silloin, kun verhoja vaivauduin johonkin laittamaan.
Entäs sitten ne kukkaset? Äidilläni oli hieno idea: "Miksi sinä sen puskan sinne alttarille roudaat, eikös tässä olisi oiva tilaisuus pistää Sulho antamaan sinulle kukkia?" Nerokkaana 2010-luvun morsiona vein ideaa yhä pidemmälle ja ilmoitin Sulholle, että hän saa kunnian myös valita kimpun. Ja muut kukat. Yksi hengenahdistuksenaiheuttaja vähemmän siis! :D
Muttamutta. Enpä voi kieltää, etteivätkö kanssamorsioiden postaamat kukkainspiraatiokuvat olisi herättäneet minussa (ne teistä, jotka nyt odottavat sanoja "inspiraatioita" / "ideoita" / "ajatuksia", BWAHAHAHAHAHAHAHHHAAAAAAA!!!! Not gonna happen! :P ) ihastusta. Joten, hatarin askelin uskaltaudun läväyttämään eteenne muutaman mielestäni-ei-niin-mitättömän kukkakuvan. Varsinaista mielipidettähän minulla ei ole. Paitsi että tiedän kyllä (toisinaan) mitä en halua. Ehkä. Tai siis mitä en ainakaan tänään halua. Tai siis nyt. Paitsi jos joku puhuu minut ympäri. Tai joku muu sanoo että ota tuo, se on hieno. Okei sitte.
Vähän erilainen kimppu, mutta soma. Kai? :D
Liikaa vihreää?
Periaatteessa kai ehkä haluaisin valkoisen kimpun ja tuo suloisen vaaleanpunainen ei mitenkään istu mihinkään jo päätettyihin väreihin (eli kaasojen pukuihin :D ) mutta on se silti soma. Nih.
Tämä pionikimppu viehättää yskinkertaisuudessaan. Ehkä? :D
Kaasojen pukujen väritystä toki voisi harkita tuovansa esille kimpussa. Ehkä?
En minä näistä mitään tiedä! Selvää on oikeastaan ainoastaan se, että en halua valuvaa kimppua, enkä mitään tiukkaa palloa. Mutta muuten taidan jättää tämän täysin Sulhon (ja avustavien kaasojen?) huoleksi. Joo. :D
Kuitenkin kanssamorsioiden blogeja kuolatessani käy ilmeisen selväksi, että jokaisella itseäänkunnioittavalla morsiolla on takataskussaan tiukat kriteerilistat vähintäänkin
- omalle tyylille (puku, hiukset, asusteet, meikki)
- kutsuille & muulle painomateriaalille
- koristelulle
- valokuvaukselle
- sulhon puvulle (vain rohkeimmat myöntävät? :P )
- ja niille kukkasille!
Oman tyylin kanssa vielä pärjään. Mutta painotuotteet? ChoCon kutsupähkäily ja hänen Belle & Sebastianilta saamansa paino-ohjeet... noh lukiessa tuli sellainen fiilis, että minut on sidottu jalustalle, joka valuu kohti lihamyllyä ja olen saanut toki masiinan pysäytysohjeet, mutta kielenä on mandariinikiinaa ja jos en ymmärrä lukemaani, se on so long, suckers. (Ai miten niin vilkas mielikuvitus?!)
Koristelun suhteen taas... Bongasin eräänä päivänä aikaa kuluttaessani mielestäni söpöja pieniä kynttiläkipposia. Koetin kuvailla niitä Sulholle: "Ne oli semmosia pilttipurkintapasia, mutta sitte siinä yläreunassa oli semmonen nartsa ja sitte hiekkaa pohjalla, kahta eriväristä, ne oli tosi söpöjä!" Sain sellaisen yleensä pikkulapsille varatun katseen, joka viestitti lähinnä, että onpas söpöä, kun yrität. Mutta älä. Sulho kun on meillä se, joka sisustaa. Minulla ei ennen häntä ole koskaan ollut yhden yhtä taulua seinällä ja verhojen virkaa ovat saattaneet toimittaa vaikkapa ne vähemmän käytetyt lakanat. Silloin, kun verhoja vaivauduin johonkin laittamaan.
Entäs sitten ne kukkaset? Äidilläni oli hieno idea: "Miksi sinä sen puskan sinne alttarille roudaat, eikös tässä olisi oiva tilaisuus pistää Sulho antamaan sinulle kukkia?" Nerokkaana 2010-luvun morsiona vein ideaa yhä pidemmälle ja ilmoitin Sulholle, että hän saa kunnian myös valita kimpun. Ja muut kukat. Yksi hengenahdistuksenaiheuttaja vähemmän siis! :D
Muttamutta. Enpä voi kieltää, etteivätkö kanssamorsioiden postaamat kukkainspiraatiokuvat olisi herättäneet minussa (ne teistä, jotka nyt odottavat sanoja "inspiraatioita" / "ideoita" / "ajatuksia", BWAHAHAHAHAHAHAHHHAAAAAAA!!!! Not gonna happen! :P ) ihastusta. Joten, hatarin askelin uskaltaudun läväyttämään eteenne muutaman mielestäni-ei-niin-mitättömän kukkakuvan. Varsinaista mielipidettähän minulla ei ole. Paitsi että tiedän kyllä (toisinaan) mitä en halua. Ehkä. Tai siis mitä en ainakaan tänään halua. Tai siis nyt. Paitsi jos joku puhuu minut ympäri. Tai joku muu sanoo että ota tuo, se on hieno. Okei sitte.
Wedding Ideas |
Nosegay |
DIS Boards |
Pink Frosting |
Avenue C Bridal |
En minä näistä mitään tiedä! Selvää on oikeastaan ainoastaan se, että en halua valuvaa kimppua, enkä mitään tiukkaa palloa. Mutta muuten taidan jättää tämän täysin Sulhon (ja avustavien kaasojen?) huoleksi. Joo. :D
Mäkin aina välillä tyrkkään blogiin kukkasten kuvia, vaikken niiden päälle tajua hölkäsen pöläystä. Ennen hääblogien lueskelua en todellakaan tiennyt edes, miltä näyttää pioni (kuuluuko se yleissivistykseen? Ei kai?). Nyt tiedän ruusun, kallan ja sen pionin, ainakin.. Muut on vaan "tämmösiä tänvärisiä" tjsp :DD
VastaaPoistaSitten tajusin tässä päivänä eräänä, että pitääkö hääkimppua valitessa ottaa myös huomioon, miltä ne kukat tuoksuvat??? Kiva olis sitten olla jonkun kammottavalta döfäävän puskan (esim. mun mielestä ruusu haisee äklölle) vieressä koko päivä! Apua! :DD
Apua?!?! Vielä LISÄÄ POHDITTAVAA????
VastaaPoistaSulho, hanki kukat! Muista miellyttää!
:D
Joskus taitelijavaiheessa (se kesti kolme sekuntia) halusin "kimpuksi" yhden gerberan. Kuin laimeeta. Sitä ennen halusin kimpun valkovuokkoja. Elokuiset häät ja valkovuokot on aika oiva yhdistelmä.
Mä otan jonku jukkapalmun kainaloon. Se ei kai haise? :D
Haha, repeilen sun kuvien kommenteille :D Mut toi pionikimppu on hieno. Ota se! ;)
VastaaPoistaEn minäkään mistää erikukista tiedä :D oon jo unohtanu sen yhen pikku kukan nimen, mitä viimeks hehkutin blogissani -_-
jukkapalmu olis kyl erilainen! Tai revit vaan jukkapalmun lehdet irti ja niistä väsäät kimpun (vai oliks siinä semmoset terävät lehdet? O_o ) emmätiiä :p
Soli NEILIKKA! Kai. Se sun kukka, picata! :D
VastaaPoistaJukkapalmu it is.
Nii just, neilikka. noon sulosia ^_^
VastaaPoistaHahahaha, mandariinikiinan taitaja täällä repeilee :D Se on kuule parasta, että jos haluat tehdä omat painomatskut itse, niin kannattaa ottaa kiltisti vaan paperi ja sakset käteen. Taittotermit + muu graafinen hölöpölö on yleensä kaikille muille hepreaa, vaikka kuinka yrittäis selitää niitä auki :) Tai sit tilaat valmiit matskut jostain. Iisimpää.
VastaaPoistaKukista vielä: sain tänään töiden tylsässä hetkessä ajatuksen, että teenpä pienen kyselyhintakierroksen kukkakauppoihin. Kuka jumalauta maksaa hääkimpustaan jopa 250 euroa??? Käyn risut itse ojanpenkalta, perkele.
Voi kuule, en minäkään tiennyt kukista yhtään mitään ennen näitä niin ihania hääblogeja joiden avulla oon oppinut niistä edes jotain! Tiesin kyllä ruusun ja tulpaanin, siihen mun kukkatietämykseni loppuikin. Nykyään tiedän jo pari kukkaa enemmän esimerkiksi orkidean, pionin ja liljan. :D
VastaaPoistaJa mikä parasta ennen inhosin pioneja ja mietin, että kuka helkutti haluaa niitä omiin häihinsä. No, näillä näkymin ainakin kimppuuni tulee niitä ja ehkä myös juhlapaikan kukkiin. :D
Belle & Sebastian, jooh, päätin kans et eiköhän se oo valmismatskua. Mun tyylillä saattaas hyvinkin tosin käydä niin, et shoppaan jostain Tiimarista jotain valmiskutsuja 5-vuotissynttäreille ja ruksin sieltä vähä yli turhia jne. :D Onneks on Sulho. Ja ne kaasot&BM!
VastaaPoistaKukista... WTF??? KAKSATAAVISSKYMPPIÄ?!? Eiks sil pitäs saada jo joku pienikokonen feckin puutarha??? Mun jukkapalmusuunnitelmani muuttuu koko ajan vetovoimasemmaksi. Tai sitte mennää yhes sinne ojanpenkalle. :D
Ewlina, nää blogit kyllä tosiaan opettaa ties mitä! :D Ja ihan paras toi sun pionijuttu! :D Mut ne ON kivoja. Sikäli mikäli muistan oikeen sen pionin. :D Khää, mä niin nään kuin meen tilaileen jotain pionigerberaneilikkakanervajuttua ja päädyn saamaan jonku kummallisen takiaiskarvapallorisukasan ku o menny neidillä vähän termit sekasi... :D