Lupailin hääpäiväkertomusta jo joskus ammoisina elokuun päivinä... Ihan tämä ei nyt hääpäivätarinaa vastaa, mutta haluaisin kuitenkin kertoa kokemuksistamme Salmi Salin kanssa.
Mehän valitsimme hääpaikkamme helppouden, sijainnin ja toki myös paikan ulkonäön perusteella. Mieskullan silmää hiveli ennemmin moderni kuin kartanomainen ympäristö, siksi Salmi Sali nousi nopeasti suosikiksi, vaikka upeaa Villa Hakaa pitkään pohdimme. Vieraslukumäärä oli kuitenkin nousemassa liian suureksi Villa Hakaan, joten siltäkin osin Salmi Sali vaikutti loistovalinnalta.
Suunnittelujen osalta kaikki sujui aivan loistavasti: saimme aina yhteyden Annin Juhlapalvelun henkilökuntaan, kun kysyttävää tuli ja pääsimme katsomaan paikkaa yhä uudestaan suunnitelmiemme hioutuessa. Hinnoittelukin vaikutti olevan aivan kohdillaan, taksat lyötiin lukkoon kun sopimus tehtiin alkukeväällä 2011, vaikka häitä juhlittiinkin vasta elokuussa 2012.
Hääviikolla kävimme vielä kerran palaveeraamassa Salmi Salin edustajan kanssa ja suunnittelemassa pöytäjärjestystä. Pöytäkarttamme meni siinä sitten uusiksi ja heitimme ilmoille aikamoisen läjän uusia ajatuksia ja toivomuksia. Salmi Salin edustaja ei kuitenkaan pyynnöistämme hätkähtänyt, vaan antoi jopa ideoita siihen, miten juhlat saisi sujumaan mahdollisimman sutjakkaasti henkilökunnan avustuksella.
Hääpäiväämme edeltävänä iltana Sali oli varattu, joten pääsimme koristelemaan paikkaa vasta hääpäivän aamuna. Juomat ja kaikki tykötarpeet saimme kuitenkin viedä paikalle jo edellisenä iltana, joten pahempaa roudailua ei hääpäivälle onneksi jäänyt. Aamulla sulho, Bestman ja kaksi kaasoa puuhasivat salia kuntoon henkilökunnan kanssa ja kaikki vaikutti täydelliseltä.
Pienenä yksityiskohtana olimme sopineet hääviikolla, että kaikkiin pöytiin katetaan pienet vaahtokarkkikulhot alkumaljojen seuraksi. Ja niitä vaahtokarkkeja oli sitten enemmän kuin yksien häiden tarpeisiin... Joten minkäänlaista selitystä en keksi vielä tänäkään päivänä sille, ettei karkkeja näkynyt sen koommin pöydillä kuin niiden allakaan juhlien alkaessa! :(
Tila oli juhlissa todella kaunis ja kaikessa yksinkertaisuudessaan äärimmäisen toimiva. Juhlakansa ei päässyt hajoamaan ympäriinsä, vaan kaikki pysyivät kivasti yhdessä tilassa. Vieraita oli tasan sata, mutta ahtaudesta ei voinut kukaan moittia kärsivänsä. Katettu terassi oli suosittu, ja lämmittimien ansiosta terassilla viihdyttiinkin aivan yömyöhään.
Ruoka oli pienoinen pettymys: odotimme jotain aivan mieletöntä, mutta vastassa olikin keskitason buffaruokaa. Laatu ei kuitenkaan ollut suurin ongelma, vaan määrä: osa ruokalajeista pääsi loppumaan kesken! Jep, kaikki vieraistamme eivät mm. päässeet maistelemaan halloumisalaatista muuta kuin pelkkiä salaatinlehtiä. :( Ja Salmi Salin edustajien lupaaman kasvisruoan kohdalla tuli vastaan todellinen emämoka: Kasvisruokaa ei ollut! Olin soittanut ja vahvistanut kasvissyöjien määrän sovitusti viikkoa ennen häitä ja vielä edellisenä päivänä Salmi Salin edustajat kertasivat omatoimisesti minulle miten kasvissyöjien tulee toimia saadakseen pääruokansa. Juhlapäivänä koko henkilökunta kuitenkin vaan pudisteli päätään ja tarjosi vaihtoehtona ainoastaan muutenkin buffaamme kuuluneita kasvislisukkeita. Sanomattakin lienee selvää, että tämä tuohdutti morsion lisäksi muutaman muunkin. Kyllähän nyt ruokaa on oltava tarjolla, kun sitä luvataan!!!
Salmi Salilaisten aloitteesta tarjoilijoiden kanssa oli sovittu, että viinit kaadetaan pöytiin tietyssä järjestyksessä. Eräs kaasoista kertasi järjestyksen päätarjoilijalle vielä juuri ennen ruokailua. Homma meni siis kuin tanssi. Juuh, vähän niin kuin voi kuvitella ripaskan ja riverdancen sujuvan pyörätuolipotilaalta keskellä Stockan Hulluja Päiviä. Kaaokselta ei vältytty ja mm. omat vanhempamme saivat odotella viinejään tuskastuttavan kauan...
Häitä seuraavana päivänä saimme noutaa tavaramme, jotka oli pakattu siististi muutamaan rullakkoon. Saimme tavarat helposti ja ne oli tosiaan pakattu hyvin, eikä suinkaan heitelty miten sattuu. Henkilökunnasta oli taas apua roudaamisessa ja kaikki sujui siltä osin hyvin. Mutta, jotenkin kummasti karkkipurkeista oli kadonnut kansia, osa kylteistä puuttui ja - mikä surullisinta - emme saaneet takaisin yhden yhtä pöytäkoristeina käytettyä organzaliinaa. Liinoja oli yhtä monta kuin pöytiäkin, eli reilun tusinan verran, ja jokainen pätkä oli vähintään 3,5m pitkä. Ihan pikkuisista nenäliinoista ei siis ollut kyse. Mihin ne oli onnistuttu hävittämään??? Kyselin liinojen perään vielä parin kuukauden ajan, mutta en koskaan saanut niitä takaisin.
Otimme tietysti yhteyttä Annin Juhlapalveluun ja kävimme lävitse kaikki epäkohdat: kattamattomat vaahtokarkit, kesken loppuneet ruoat, puuttuvat kasvisruoat, kadonneet tavarat ja muut pienemmät töppäilyt. Suureksi harmiksemme keskustelut menivät aika inhottaviksi. Meille mm. väitettiin vastaan ja osa virheistä kiellettiin täysin. Lopulta emme jaksaneet enää käydä ikuista, mihikään johtamatonta keskustelua ja annoimme asian olla. Ei olisi ehkä pitänyt...
Hyvityksenä kaikesta Annin Juhlapalvelu tarjosi meille kakun. Minkälaisesta leivonnaisesta on kyse, sitä emme vielä tiedä, sillä emme ole vielä keksineet käyttöä kyseiselle hyvitykselle. Ehkä joskus...
Kadonneiden kylttien arvoitus selvisi, kun joskus myöhemmin kävimme pyörähtämässä Salmisaaressa: meidän wc-viittammehan ne siellä edelleen komeilivat seinillä! Lienevätköhän organzammekin nykyään Annin Juhlien vakiovarusteina...
Ruokamokia lukuun ottamatta juhlat sujuivat vieraiden näkökulmasta oikein kivasti. Paikka sai paljon kiitosta ja tila oli tosiaan äärimmäisen toimiva sadan hengen häihin. Myös tavaroiden tuominen ja vieminen sujui mukavasti ja oli mukavaa juhlia pitkään yöhön musiikin pauhatessa. Meille jäi kuitenkin todella kurja maku suuhun erityisesti Annin Juhlapalvelujen tavasta hoitaa "jälkipyykki" ja erityisesti heidän reaktioistaan kadonneita tavaroitamme kohtaan.
Jos siis suunnittelet juhlia Salmi Salissa, varaudu siihen, että vaikka suunnittelu on yhtä juhlaa, seuraavana päivänä on hieman paha olo...
Mehän valitsimme hääpaikkamme helppouden, sijainnin ja toki myös paikan ulkonäön perusteella. Mieskullan silmää hiveli ennemmin moderni kuin kartanomainen ympäristö, siksi Salmi Sali nousi nopeasti suosikiksi, vaikka upeaa Villa Hakaa pitkään pohdimme. Vieraslukumäärä oli kuitenkin nousemassa liian suureksi Villa Hakaan, joten siltäkin osin Salmi Sali vaikutti loistovalinnalta.
Suunnittelujen osalta kaikki sujui aivan loistavasti: saimme aina yhteyden Annin Juhlapalvelun henkilökuntaan, kun kysyttävää tuli ja pääsimme katsomaan paikkaa yhä uudestaan suunnitelmiemme hioutuessa. Hinnoittelukin vaikutti olevan aivan kohdillaan, taksat lyötiin lukkoon kun sopimus tehtiin alkukeväällä 2011, vaikka häitä juhlittiinkin vasta elokuussa 2012.
Hääviikolla kävimme vielä kerran palaveeraamassa Salmi Salin edustajan kanssa ja suunnittelemassa pöytäjärjestystä. Pöytäkarttamme meni siinä sitten uusiksi ja heitimme ilmoille aikamoisen läjän uusia ajatuksia ja toivomuksia. Salmi Salin edustaja ei kuitenkaan pyynnöistämme hätkähtänyt, vaan antoi jopa ideoita siihen, miten juhlat saisi sujumaan mahdollisimman sutjakkaasti henkilökunnan avustuksella.
Hääpäiväämme edeltävänä iltana Sali oli varattu, joten pääsimme koristelemaan paikkaa vasta hääpäivän aamuna. Juomat ja kaikki tykötarpeet saimme kuitenkin viedä paikalle jo edellisenä iltana, joten pahempaa roudailua ei hääpäivälle onneksi jäänyt. Aamulla sulho, Bestman ja kaksi kaasoa puuhasivat salia kuntoon henkilökunnan kanssa ja kaikki vaikutti täydelliseltä.
Pienenä yksityiskohtana olimme sopineet hääviikolla, että kaikkiin pöytiin katetaan pienet vaahtokarkkikulhot alkumaljojen seuraksi. Ja niitä vaahtokarkkeja oli sitten enemmän kuin yksien häiden tarpeisiin... Joten minkäänlaista selitystä en keksi vielä tänäkään päivänä sille, ettei karkkeja näkynyt sen koommin pöydillä kuin niiden allakaan juhlien alkaessa! :(
Tila oli juhlissa todella kaunis ja kaikessa yksinkertaisuudessaan äärimmäisen toimiva. Juhlakansa ei päässyt hajoamaan ympäriinsä, vaan kaikki pysyivät kivasti yhdessä tilassa. Vieraita oli tasan sata, mutta ahtaudesta ei voinut kukaan moittia kärsivänsä. Katettu terassi oli suosittu, ja lämmittimien ansiosta terassilla viihdyttiinkin aivan yömyöhään.
Ruoka oli pienoinen pettymys: odotimme jotain aivan mieletöntä, mutta vastassa olikin keskitason buffaruokaa. Laatu ei kuitenkaan ollut suurin ongelma, vaan määrä: osa ruokalajeista pääsi loppumaan kesken! Jep, kaikki vieraistamme eivät mm. päässeet maistelemaan halloumisalaatista muuta kuin pelkkiä salaatinlehtiä. :( Ja Salmi Salin edustajien lupaaman kasvisruoan kohdalla tuli vastaan todellinen emämoka: Kasvisruokaa ei ollut! Olin soittanut ja vahvistanut kasvissyöjien määrän sovitusti viikkoa ennen häitä ja vielä edellisenä päivänä Salmi Salin edustajat kertasivat omatoimisesti minulle miten kasvissyöjien tulee toimia saadakseen pääruokansa. Juhlapäivänä koko henkilökunta kuitenkin vaan pudisteli päätään ja tarjosi vaihtoehtona ainoastaan muutenkin buffaamme kuuluneita kasvislisukkeita. Sanomattakin lienee selvää, että tämä tuohdutti morsion lisäksi muutaman muunkin. Kyllähän nyt ruokaa on oltava tarjolla, kun sitä luvataan!!!
Salmi Salilaisten aloitteesta tarjoilijoiden kanssa oli sovittu, että viinit kaadetaan pöytiin tietyssä järjestyksessä. Eräs kaasoista kertasi järjestyksen päätarjoilijalle vielä juuri ennen ruokailua. Homma meni siis kuin tanssi. Juuh, vähän niin kuin voi kuvitella ripaskan ja riverdancen sujuvan pyörätuolipotilaalta keskellä Stockan Hulluja Päiviä. Kaaokselta ei vältytty ja mm. omat vanhempamme saivat odotella viinejään tuskastuttavan kauan...
Häitä seuraavana päivänä saimme noutaa tavaramme, jotka oli pakattu siististi muutamaan rullakkoon. Saimme tavarat helposti ja ne oli tosiaan pakattu hyvin, eikä suinkaan heitelty miten sattuu. Henkilökunnasta oli taas apua roudaamisessa ja kaikki sujui siltä osin hyvin. Mutta, jotenkin kummasti karkkipurkeista oli kadonnut kansia, osa kylteistä puuttui ja - mikä surullisinta - emme saaneet takaisin yhden yhtä pöytäkoristeina käytettyä organzaliinaa. Liinoja oli yhtä monta kuin pöytiäkin, eli reilun tusinan verran, ja jokainen pätkä oli vähintään 3,5m pitkä. Ihan pikkuisista nenäliinoista ei siis ollut kyse. Mihin ne oli onnistuttu hävittämään??? Kyselin liinojen perään vielä parin kuukauden ajan, mutta en koskaan saanut niitä takaisin.
Otimme tietysti yhteyttä Annin Juhlapalveluun ja kävimme lävitse kaikki epäkohdat: kattamattomat vaahtokarkit, kesken loppuneet ruoat, puuttuvat kasvisruoat, kadonneet tavarat ja muut pienemmät töppäilyt. Suureksi harmiksemme keskustelut menivät aika inhottaviksi. Meille mm. väitettiin vastaan ja osa virheistä kiellettiin täysin. Lopulta emme jaksaneet enää käydä ikuista, mihikään johtamatonta keskustelua ja annoimme asian olla. Ei olisi ehkä pitänyt...
Hyvityksenä kaikesta Annin Juhlapalvelu tarjosi meille kakun. Minkälaisesta leivonnaisesta on kyse, sitä emme vielä tiedä, sillä emme ole vielä keksineet käyttöä kyseiselle hyvitykselle. Ehkä joskus...
Kadonneiden kylttien arvoitus selvisi, kun joskus myöhemmin kävimme pyörähtämässä Salmisaaressa: meidän wc-viittammehan ne siellä edelleen komeilivat seinillä! Lienevätköhän organzammekin nykyään Annin Juhlien vakiovarusteina...
Ruokamokia lukuun ottamatta juhlat sujuivat vieraiden näkökulmasta oikein kivasti. Paikka sai paljon kiitosta ja tila oli tosiaan äärimmäisen toimiva sadan hengen häihin. Myös tavaroiden tuominen ja vieminen sujui mukavasti ja oli mukavaa juhlia pitkään yöhön musiikin pauhatessa. Meille jäi kuitenkin todella kurja maku suuhun erityisesti Annin Juhlapalvelujen tavasta hoitaa "jälkipyykki" ja erityisesti heidän reaktioistaan kadonneita tavaroitamme kohtaan.
Jos siis suunnittelet juhlia Salmi Salissa, varaudu siihen, että vaikka suunnittelu on yhtä juhlaa, seuraavana päivänä on hieman paha olo...
