Näytetään tekstit, joissa on tunniste kutsut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kutsut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Hääkutsut ja muu painomateriaali


Uskollisimmille lukijoilleni lienee jo tullut selväksi, että emme todellakaan ole mikään DIY-pari: jätämme askartelut suosiolla niille, jotka sen osaavat.

Missään vaiheessa emme siis edes harkinneet kutsujen tai muidenkaan paperituotteiden tekemistä itse. Häämessuille suuntasimme määrätietoisesti tarkan tavoitelistan kanssa ja yksi tavoitteista oli löytää kutsut (lisää häämessuseikkailuistamme voi lukea täältä). Papershopin ständiltä löysimmekin kivannäköiset kutsut ja pyysimme niistä tarjouksen.

Tarjouksen saamisessa kesti. Ja kesti. Ja kesti. Ja kesti. Mutta kun lopulta ymmärsimme huhuilla tarjouksen perään, saimme sen lopulta hyvin pian. Ja tarjous oli todella houkutteleva!

Tarvitsimme ja lopulta tilasimmekin seuraavanlaisen setin:

- Kutsut
- Kirjekuoret
- Menukortit
- Ohjelmakortit
- Paikkakortit
- Kiitoskortit
- Kuoret
- Kansilehtisiä tulevia juonitteluja varten

Pyysimme kilpailevia tarjouksia myös muilta liikkeiltä ja laskeskelimme kustannuksia nettikaupoista tilattaville materiaaleille. Papershopin tarjous oli noin 20% edullisempi, kuin toisiksi halvin paketti. Ja kutsut juuri ne, jotka halusimmekin.

Käväisimme Papershopin suloisessa liikkeessä alkuvuodesta katsomassa värit ja muut yksityiskohdat paikalleen. Liike on muuten aivan uskomattoman suloinen, ja siellä on vaikka MITÄ! Mutta varoitus: liikkeessä huomaat yhtäkkiä tarvitsevasi jos jonkinmoista paperikamaa... :D

Halusimme kustomoida kutsua hieman omannäköiseksemme ja siksi värväsimmekin Kaaso A:n suunnittelemaan meille logon, joka toistuisi kaikissa painotuotteissa. Ja siitä tuli aivan upea: tyylitelt

y sydän ja &-merkki, juuri sopivan koristeellista, mutta ei liian... sokerista! Papershopin Anna auttoi muokkaamaan logon painokuntoon ja tulos sai meidät todella tyytyväisiksi!

Kiitos Kaaso A:lle tästä!
Kutsut ovat kolmeosaisia: kansilehti, kutsu ja infosivu. Sama rakenne tulee juhlapaikalle kattaukseen: kansilehti, ohjelma ja menu. Kattauspakettiin kiinnitetään vielä pieni paikkakortti.


Kutsu on viileän harmaa ja painatukset ja välilehdet ovat puhtaanvalkoisia. Teemaväreiksemme päätyivät lopulta valkoinen ja hopeanharmaa, ja kutsut ja muu painomateriaali noudattelee samaa linjaa.

Tässä kutsu, kuori ja yksi salaperäinen kansilehti...

Vaikka Papershopin kanssa asioiden hoitaminen toisinaan kesti aivan luvattoman kauan, olemme kuitenkin todella tyytytyväisiä tulokseen. Palvelu oli vaikeasti saatavilla ja välillä tuskaisen hidasta, mutta aina todella ystävällistä. Papershopin Anna teki kaikkensa, jotta kutsumme olisivat juuri sellaiset kuin halusimmekin, eikä hermostunut, vaikka sisäteksti meni uusiksi muistaakseni noin kolmesataakahdeksankymmentäseitsemän kertaa... :D

Suurkiitos kutsuista Papershopille ja Kaaso A:lle! :)

Mutta... onko normaalia jännittää ihan intopiukeana niitä ilmoittautumisia? Kutsuja lähti maailmalle jo yli viikko sitten ja ilmoittautumisia on jo tullut muutama. Iloitsen jokaisesta kuin pikkutyttö, joka tajuaa saaneensa joululahjaksi toinen toistaan upeampia Barbie-nukkeja! Oletteko te muut morsiot ja sulhot olleet yhtä täpinöissänne? :D

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

HÄÄPAINAJAINEN!!!

Ensinnäkin anteeksi blogivaitonaisuuteni, elämästä on yhtäkkiä tullut aivan kummallisen kiireistä! Ihana kuitenkin huomata, että te lukijat pysytte uskollisina ja lisääkin on tullut! Suurkiitos teille! :D Ja lupaan, että heti, kun aikaa riittää, järkkään teille ainakin kaksi arvontaa! Jep! :D 

Mutta nyt päivän paniikkiaiheeseen...

Nyt se sitten iski oikein kunnolla, nimittäin ensimmäinen hääpainajainen!

Olimme Sulhon kanssa mummoni valtavalla sukutilalla ja jostain mystisestä syystä paikalle oli kertynyt roppakaupalla sukulaisia. Noh, tajusimme sitten sulhon kanssa, että kysehän oli hääpäivämme aatosta. Mutta kutsuja ei oltu vielä lähetetty.


Noh, onni onnettomuudessa, rakas serkkutyttöni kertoi, että hänellä on vanhassa teiniajan huoneessaan iso laatikollinen kivoja kirjepapereita, kutsut saadaan kyllä tehtyä.

Me ryntäsimme huoneeseen ja ryhdyimme kaivelemaan. Kaikkea kivaa My Little Pony - ja Barbie-aiheisia ihkuja pinkkejä papereita sieltä löytyikin! Päädyimme sitten sellaiseen kauniin vaaleanpunaiseen, sydämin koristeltuun paperiin (eug!). Koska sitä oli tarpeeksi.

Se valikoima oli siis tätä tyyliä...
Kutsuteksti oli mukana (niin, en minäkään kysellyt, joten elkää tekään!), joten tuumasta toimeen. Semmoisella kummallisella käsinkammettavalla vempaimella niitä sitten painettiin siihen vaaleanpunaiselle paperille.

Ja sitten juoksutimme kutsuja sukulaisille. Jossain kohtaa tajusimme, että ne kaverithan jäävät nyt kutsuitta! :O No, eipä siinäkään hätää, ryhdyimme näpyttelemään tekstiviestejä!

Häät oli unessa tarkoitus pitää siellä mummolassa. Pelkäsimme, että koska kutsujen "lähettäminen" oli jäänyt niin viime tippaan, eivät kaverit pääsisi juhlimaan kanssamme.

Ja sitten. Tajusin, ettei pukuni ollut mukana!

ÄITIIIII!!! EN MEE NAIMISIIN ILMAN SUTTURAA! EN MEE!!!

Se oli osaltani sitten siinä. Minä päätin perua häät. "Järkätään ne sitte joskus, mutta EI NÄIN!" Sulho oli hieman ajatusta vastaan "tässä kun on näitä järjestelyitä tehty..." Mutta suostui lopulta.

Phuuh! Pelottava uni! Ja nämäkö vaan lisääntyvät ja pahenevat, mitä lähemmäs häitä mennään? :O


maanantai 16. tammikuuta 2012

Messumaniaa!

Häämessuille saimme mukaamme Kaaso J:n sekä Bestmanin, joten lähdimme valloittamaan ständejä neljän hengen voimin!

Jono ovella oli hurja! Poj Miehet lähtivät etsimään parkkipaikkaa kun me Kaason kanssa pungimme jonottamaan. Levoton tunnelma oli saanut alkunsa jo matkalla, kun Kaaso kertoi oman poikaystävänsä ihmetelleen, että mitähän neiti on menossa messuilta hakemaan, johon Kaaso oli vastannut tyyynenrauhallisesti etsivänsä sulhasta. :D

Sisään pääsimme ja olin heti suorastaan riemuissani: täällähän on vaikka MITÄ! :D Hajaannuimme alkuun ja sovimme tapaamisen miesten pukeutumisluennolle. Muutamassa minuutissa ei vielä paljon ehtinyt saada aikaiseksi, kävin vain ihailemassa Kaaso P:n morsiuskimpun kuvaa Hää- ja juhlasuunnittelu Orchidean ständillä! Oli se vieläkin upea! :)

Sitten luennolle. Ja se olikin MAHTAVA kokemus! Nöyrin anteeksipyyntöni niille, joita minun ja Kaason kuiskiminen ja kikattaminen häiritsi! Mutta kun Turon edustaja esittelee kahta mallipoikaa kehottaen kysymään, jos on kysyttävää ja toinen meistä kuiskaa "Koska noi riisuu?", niin minkäs teet?! :D (Kuin teiniä!).

Kaiken kaikkiaan luento oli sekä informatiivinen, että äärimmäisen viihdyttävä! Tunnelma oli aivan katossa, toivottavasti muutkin pääsivät nauttimaan näistä upeista luennoista! :D Sulho ja Bestman saivat ideoita pukeutumiseen, mutta sokerina tässä kakussa oli kyllä se, että Turon edustaja kertoi haaveilevansa siitä, että vielä jonain päivänä hänkin olisi Sulhona alttarilla - TSEK! Kaasolle mies! :D Haha, eipä osannut kotiin jäänyt mies odottaa tällaista käännettä! :P

Seuraavaksi suuntasimme kutsuja etsimään ja alun tuskailun jälkeen (näitä on NIIN PALJON, nää on kaikki ihan jees!) päädyimme pyytämään Papershopilta tarjouksen kutsuista, ohjelmista, paikkakorteista ja kiitoskorteista! Jotain tämän tapaista:

Papershop
Tuo oikean alakulman harmaanhohtoinen on lähimpänä sitä, mihin tykästyimme. Papershopin ständillä käväisseet saattavat tunnistaa!

Seuraavana kahlasimme läpi osastoja yhdessä ideoita ja inspiraatioita etsien. Eräällä ständillä sitten bongasin Sen. Nimittäin tukkakoristeeni! Ninkan edustajalla oli se päässään. Ihmisjoukko hänen ympärillään oli valtaisa, mutta kun Minun. Oli. Saatava. SE!!! Kaivoin valmiiksi teroitetut kyynärpäät esille ja heitin tapakasvatukseni nurkkaan ja PUNGIN! Nyt anteeksi, te ainakin kuusi kanssamorsiota, jotka tönin pois tieltäni. Tarkoitus oli PYHÄ!

Ninkan blogi: Häät. Juhlat. Juhlakampaukset
Siinä se oli. Onneksi mustana, muuten olisin todennäköisesti pihistänyt sen heti tuon edustajan päästä! :D Samaisen ihanuuden saa kuulemma myös puhtaanvalkoisena (WOOHOO!!! :D ) ja kampana, klipsinä, tai tosiaan pantana. MAHTAVAA!!!! :D

Seuraavaksi etsimme valokuvaajamme V-P Kankaan käsiimme. Buukkasin hääpaikan, kirkon ja kuvaajan ilman miestä, joten nyt oli kiva päästä näyttämään V-P:lle, että tälläkin Morsiolla ON mies! :D (Siis mies oli toki olemassa jo silloinkin. Ja kihlat vaihdettu! Etäsuhdetestimme viime vuoden alussa vaan jätti minut hämmentämään hääyhteistyökumppaneita, kun marssin paikalle Kaason kanssa puhuen "meidän häistä". Osa palveluntarjoajista jätettiin tarkoituksella siihen luuloon, että olis ollu tyttökivaa tulossa! :P ) Tapasin V-P:n noin vuosi sitten, joten fiilis oli aika mahtava, kun hän minut yhä muisti ja tunnisti! :D (Nih, mä osaan tehdä vaikutuksen! Hyvän vai huonon...? :P ) Juttelimme siinä hetken ja edelleen olen sitä mieltä, että ihanan kuvaajan saamme häihimme!

Sitten karkasimme Kaason kanssa morsiomuotinäytökseen. Punkesimme aivan lavan etuosaan, ihan siihen juontajapaikan viereen. Puvut olivat kauniita, joskin valitettavan moni aivan liian iso mallilleen! Varpusella on mahtavia näytöskuvia, kurkkikaa sieltä! :) Itse rakastuin Varpusen kanssa samoihin blingikenkiin ja näytöksen kukkiin. Erityisesti se hyvin hyvin tavanomainen pyöreä ruusukimppu oli minun makuuni. Ne upeat valuvat luonnokset.. Noh, Sulho totesi niistä, että ihan kun olisi yritetty liikaa. Olen jossain määrin samaa mieltä, mutta toisaalta, missä sitä sitten yrittäisi, jos ei morsiuskimpussa? :D Kuitenkin, kun nyt on sovittu, että Sulho Kaaso J:n avustamana päättää ja hankkii kukat, niin eipä tarvitse hankkia valiumia hääevääksi, vaan voin luottaa siihen että saan myös oman, heitä peesaavan makuni mukaisia kukkia! :D

Niin ja kun tosiaan olimme aivan siinä juotajamikin luona niin jotain kummaa tapahtui. Kesken näytöksen huomasin, että Leena Sarvi katsoi minua pitkään. Ja hymyili. Ja sitten hän supatteli minulle siitä ohi mikin, että löytyykö suosikkeja, mistä pidät ja niin edelleen. LEENA SARVI! Jutteli MINULLE! :D Ihana Leena! :D (Ja nyt sitte! Kanssamorsiot ette pilaa tätä mun I'm SPECIAL! -hetkeäni kertomalla, että paremman kuulijakunnan puutteessa Leena lätisee vaikka lampputolpalle! EIEIEIEI, en halua kuulla! Tungen sormet korviin ja alan lallattaa!)

Se viimeinen löytö oli vähän yllättävä. Sulhon kanssa vuorotellen huokailimme toisillemme, että pitäisi katsoa sormuksia, mutta mitään emme saaneet aikaiseksi. Sitten kuitenkin siinä Stockmannin Lindroosin tiskin huudeilla hetken arvottuamme päätimme rohkeasti punkea sekaan. Luihunnäköinen (SULHON SANAT!!!) mies tiskillä vältteli meitä kuin paiseista ruttoa, mutta eräs tiskin neideistä riensi pian avuksi. Ja ensimmäinen sormus, jota hän ehdotti, oli SE! Kuvaa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta se oli SE! Sormus istui täydellisesti siron kihlani seuraan ja toispuoleisten timanttien ansiosta yhdistelmä oli erikoinen, moderni ja ehdottomasti minun näköiseni! (Olen siis toispuoleinen?! :D ) Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta kunhan saamme sen tilattua, niin vilautan! :D Pientä soveltamista sormus vaatii: jostain kumman syystä se näytti tuplasti paremmalta kihlan ala- kuin yläpuolella. Pitää siis hääpäivänä muistaa kääntää sormukset heti kirkon jälkeen! :)

Löytöjä tuli siis tehtyä! :) Ja fiilis oli mahtava! Minusta taisi tulla ainakin häämessuihminen! :D

Messujen jälkeen saimme vieraiksi Kaasot A ja L ja messukokoonpanon ja lisävahvistusten kera kävimme juurta jaksain läpi tulevia tehtäviä, hääpäivän ohjelmaa ja tehtävänjakoa. Tästä illasta tuli itselleni ainakin aivan järjettömän hyvä fiilis! Sen lisäksi, että meillä on ihana Bestman ja neljä upeaa kaasoa, myös Bestmanin avopuoliso ja Kaaso A:n puoliso, rakas pikkuveljeni, lupasivat auttaa hääpäivänä. Okei, näiden kahden avustamistyyli lupaili jotain katastrofaalista, mutta hei, apu on apua! Ja ainakin jäisi vieraille mieleen se meidän häiden pöytiinohjaus! :D

Häästressi on siis muuttumassa innostukseksi! Wohoo! :D

Huh, tulipa maratonpostaus! Kiitos ja anteeksi kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Kutsuvat kutsut, missä luuraatte?

7 kuukautta ja 1 päivä. Enää ei ehtisi edes lasta saada aikaseksi ennen häitä. Mutta miljoona pienempää asiaa on vaan ehdittävä! (Vaikkakin taas toissayönä haaveilimme ohikiitävän kolmentoista sekunnin ajan siitä, että olisimme sittenkin käväisseet maistraatissa ja hääbudjetti jaettaisiin tasan eri matkanjärjestäjien ja hotellinpitäjien kesken. Kunnes Sulho otti peilin käteen ja muistutti minua siitä, että olen minä. Hmph.)

Ja se pahin juttu (tänään se tuntuu pahimmalta, kysy uudestaan huomenna) on ehdottomasti se painettu materiaali. Belle & Sebastianin mandariinikiina aiheuttaa edelleen järkyttävän tarpeen hypätä ensimmäiseen vastaantulevaan seutubussiin ja suhata äipän luokse halittavaksi ja paijattavaksi ja kuulemaan, että "kyllä äiti auttaa, ei hätää!". Valitettavasti äipyn mandariinikiina taitaa vaan olla yhtä ruosteessa kuin omanikin...

Katselimme viikonloppuna muutamia brittiläisiä kutsukuvastoja Sulhon kanssa. Minulla oli (ihme kyllä!) muutamia suosikkeja ja selviä inhokkeja. Mikäli tulkitsin rivien välit oikein, Sulho puolestaan koetti diplomaattisesti esittää, että periaatteessa (lue: aina) mikä tahansa käy. Sain kuitenkin puserrettua (pakotettua?) sen verran mielipidettä, että haluaisimme kutsujemme olevan tyylikkäitä, ehkä hauskoja. Mutta ei mitään kotitekoista tai mitäänsanomatonta.

Pocket of Love


Yksinkertaisen tyylikkäät kutsukortit viehättävät pienieleisyydellään...
Ribbons
Mutta jostain syystä tunnen vetoa Isoja Rusetteja kohtaan! (Freud, ideoita?)
Claddagh
ÄITI ÄLÄ LUE TÄTÄ! Jos hankkisin toisen tatuoinnin, olisi se todennäköisesti Irlantirakkauteni myötä jokin tyylitelty Claddagh-kuvio, joten siksi nämä kutsut... kutsuvat! :D

Kate Gabriel
Tällainen... umm... graafinen(?) sanomalehtityylikin miellyttää minua (jos joku osaa kategorisoida tämän paremmin, apuja otetaan vastaan! Tämän tytön kootut termit kun sisältävät mm. legendaarisen "kahden miehen sedän", jolla siis kahden mukin pahvista mukitelinettä havainnollistettiin. Ymmärtäjät olivat harvassa.).

Vonkailen Kaaso L:ltä jotain huikeaa logoa häihimme, jonka voisi sitten punkea kaikkeen painomatskuun jne. Mutta entäs jos sen saan? Miten saan sen painotuotteisiin ilman sitä kuulua mandariinikiinan taitoa? Tietääkö kukaan näpsäkkää suunnittelu- ja painotaloa, jonne voisi viedä jotain matskua ja loput hoituisivat kuin itsestään? :D

Entäs sitten se sisältö? Tuleva anoppi ja vanhempani houkuteltiin ruokatarjoilun varjolla meille hääkeskusteluihin viikonloppuna. Kävimme läpi myös kutsutekstejä ja totesimme, että sen lisäksi, että kutsut olisi hyvä saada kahdella, mahdollisesti jopa kolmella kielellä, infoa pitää punkea muutenkin mukaan aivan tuhannesti. Mitä siis tehdä, jos ei aio julkaista kutsuromaania (tulossa myös elokuvatettaereihin keväällä 2013!)?

Lähetämmekö kutsut ja erillisen fine print -ohjelapun? Entä miten kutsujat kutsuun? Morsio jos pääsee kutsusisältöjä kirjoittamaan, niin tuo romaani ei liene kaukana todellisuudesta... Minulla kun on tapana kirjoittaa liikaa...rönsyillä teksteissäni... ilmaista itseäni kovin monisanaisesti.

Ja sitten vielä, mitä kaikkea paperituotetta sitä tarvitseekaan?

- Kutsut
- Lisäohjeet?
- Kirjekuoret
- Ohjelmat
- Menut
- Kirkko-ohjelmat
- Paikkakortit
- Kiitoskortit
- Kirjekuoret

Mitä unohdin?

*huokaus*