Aurinkoprinsessan kesärengas - Vihkisormus!

Ihana Sulhoni kosi minua kaappaamalla minut kesken työpäivän Pariisiin. Kosinta tuli ihan puskista ja Sulholla oli sormus valmiina. Ja se oli juuri sellainen, jonka olisin itsekin valinnut! <3 (No okei, koko oli 17.5 ja nyt sormessa killuu 15+, mutta noin niinkun muuten. :D Sulholle oli myyty "semmonen keskiarvokokonen sormus"! :D )

Tässä kännykuvassa vielä se liian suuri versio.. :D

Ilmeisesti olin sitten jotain joskus vihjaillut, sillä halusinkin nimenomaan tuollaisen tyrkkydimangin (kruunuistutukseksi kuuluvat fiksummat kutsuvan...) ja kaikki puheet sen tielläolosta ja joka paikkaan tarttumisesta ovat kyllä aivan höpönlöpöä. Ja tämä tieto siis naiselta, jolla on pitkä ja takkuinen tukka, joka on sitten aivan joka puolella aina. Eikä ole jäänyt käsi kiinni päähän! :D

Muttamutta. Tuollaiselle sormukselle on kyllä melkoisen mahdotonta löytää ystävää viereen!

Harkinnassa oli ohut viiden- tai seitsemän blingin rivisormus. Ja juu, sopihan se siihen, mutta yhdistelmän ainutlaatuisuus hipoi samaa luokkaa kuin nakkien tarjoilu sinapin kera.

Jotain ihmeellisempää oli siis löydettävä! Ja Häämessuthan lupasivat vaikka mitä!

Mutta kun eihän me jaksettu niitä kierrellä! :D

Osuimme kuitenkin E. Lindroosin tiskille hetkeksi. Ja ihana myyjänainen vilkaisi pikaisesti kihlaani ja toi tarjolle tämän:

Sandbergin Tähdenlento T-16

Siinä se sitten oli. Yhdistelmä oli täydellinen! (Okei, kuvassa on oikeasti T-17, joka on T-16:tta suurempi ja siten vähän liian massiivinen kihlani viereen. Mutta kun Sandberg on jättänyt T-16:en esittelyt pois sivustoltaan! Kele!)

Olisimme ostaneet sormuksen siitä ja heti, mutta kun Luihu oli hukassa. Tiskin pääjehulta olisimme tiedustelleet vähän kaikenmoista, mutta kyseinen herra pakeni meitä liukkaasti. En tiedä miksi. :S

Messujen jälkeen suuntasimme sitten Stockmannille sormusshoppailemaan.

Blingbling

 Jostain kumman syystä tuo yhdistelmä toimii mielestäni noin päin paremmin. Syynä on arvatenkin kuumerkkini ja avaruuspölyn määrä noin seitsemän minuuttia ennen sormuksen löytämistä. Tai jokin muu yhtä merkättivä seikka.

Enkä tietenkään pidä sitä sormessa vielä. Ainakaan kovin usein. :D

Messumaniaa!

Häämessuille saimme mukaamme Kaaso J:n sekä Bestmanin, joten lähdimme valloittamaan ständejä neljän hengen voimin!

Jono ovella oli hurja! Poj Miehet lähtivät etsimään parkkipaikkaa kun me Kaason kanssa pungimme jonottamaan. Levoton tunnelma oli saanut alkunsa jo matkalla, kun Kaaso kertoi oman poikaystävänsä ihmetelleen, että mitähän neiti on menossa messuilta hakemaan, johon Kaaso oli vastannut tyyynenrauhallisesti etsivänsä sulhasta. :D

Sisään pääsimme ja olin heti suorastaan riemuissani: täällähän on vaikka MITÄ! :D Hajaannuimme alkuun ja sovimme tapaamisen miesten pukeutumisluennolle. Muutamassa minuutissa ei vielä paljon ehtinyt saada aikaiseksi, kävin vain ihailemassa Kaaso P:n morsiuskimpun kuvaa Hää- ja juhlasuunnittelu Orchidean ständillä! Oli se vieläkin upea! :)

Sitten luennolle. Ja se olikin MAHTAVA kokemus! Nöyrin anteeksipyyntöni niille, joita minun ja Kaason kuiskiminen ja kikattaminen häiritsi! Mutta kun Turon edustaja esittelee kahta mallipoikaa kehottaen kysymään, jos on kysyttävää ja toinen meistä kuiskaa "Koska noi riisuu?", niin minkäs teet?! :D (Kuin teiniä!).

Kaiken kaikkiaan luento oli sekä informatiivinen, että äärimmäisen viihdyttävä! Tunnelma oli aivan katossa, toivottavasti muutkin pääsivät nauttimaan näistä upeista luennoista! :D Sulho ja Bestman saivat ideoita pukeutumiseen, mutta sokerina tässä kakussa oli kyllä se, että Turon edustaja kertoi haaveilevansa siitä, että vielä jonain päivänä hänkin olisi Sulhona alttarilla - TSEK! Kaasolle mies! :D Haha, eipä osannut kotiin jäänyt mies odottaa tällaista käännettä! :P

Seuraavaksi suuntasimme kutsuja etsimään ja alun tuskailun jälkeen (näitä on NIIN PALJON, nää on kaikki ihan jees!) päädyimme pyytämään Papershopilta tarjouksen kutsuista, ohjelmista, paikkakorteista ja kiitoskorteista! Jotain tämän tapaista:

Papershop

Tuo oikean alakulman harmaanhohtoinen on lähimpänä sitä, mihin tykästyimme. Papershopin ständillä käväisseet saattavat tunnistaa!

Seuraavana kahlasimme läpi osastoja yhdessä ideoita ja inspiraatioita etsien. Eräällä ständillä sitten bongasin Sen. Nimittäin tukkakoristeeni! Ninkan edustajalla oli se päässään. Ihmisjoukko hänen ympärillään oli valtaisa, mutta kun Minun. Oli. Saatava. SE!!! Kaivoin valmiiksi teroitetut kyynärpäät esille ja heitin tapakasvatukseni nurkkaan ja PUNGIN! Nyt anteeksi, te ainakin kuusi kanssamorsiota, jotka tönin pois tieltäni. Tarkoitus oli PYHÄ!

Ninkan blogi: Häät. Juhlat. Juhlakampaukset

Siinä se oli. Onneksi mustana, muuten olisin todennäköisesti pihistänyt sen heti tuon edustajan päästä! :D Samaisen ihanuuden saa kuulemma myös puhtaanvalkoisena (WOOHOO!!! :D ) ja kampana, klipsinä, tai tosiaan pantana. MAHTAVAA!!!! :D

Seuraavaksi etsimme valokuvaajamme V-P Kankaan käsiimme. Buukkasin hääpaikan, kirkon ja kuvaajan ilman miestä, joten nyt oli kiva päästä näyttämään V-P:lle, että tälläkin Morsiolla ON mies! :D (Siis mies oli toki olemassa jo silloinkin. Ja kihlat vaihdettu! Etäsuhdetestimme viime vuoden alussa vaan jätti minut hämmentämään hääyhteistyökumppaneita, kun marssin paikalle Kaason kanssa puhuen "meidän häistä". Osa palveluntarjoajista jätettiin tarkoituksella siihen luuloon, että olis ollu tyttökivaa tulossa! :P ) Tapasin V-P:n noin vuosi sitten, joten fiilis oli aika mahtava, kun hän minut yhä muisti ja tunnisti! :D (Nih, mä osaan tehdä vaikutuksen! Hyvän vai huonon...? :P ) Juttelimme siinä hetken ja edelleen olen sitä mieltä, että ihanan kuvaajan saamme häihimme!

Sitten karkasimme Kaason kanssa morsiomuotinäytökseen. Punkesimme aivan lavan etuosaan, ihan siihen juontajapaikan viereen. Puvut olivat kauniita, joskin valitettavan moni aivan liian iso mallilleen! Varpusella on mahtavia näytöskuvia, kurkkikaa sieltä! :) Itse rakastuin Varpusen kanssa samoihin blingikenkiin ja näytöksen kukkiin. Erityisesti se hyvin hyvin tavanomainen pyöreä ruusukimppu oli minun makuuni. Ne upeat valuvat luonnokset.. Noh, Sulho totesi niistä, että ihan kun olisi yritetty liikaa. Olen jossain määrin samaa mieltä, mutta toisaalta, missä sitä sitten yrittäisi, jos ei morsiuskimpussa? :D Kuitenkin, kun nyt on sovittu, että Sulho Kaaso J:n avustamana päättää ja hankkii kukat, niin eipä tarvitse hankkia valiumia hääevääksi, vaan voin luottaa siihen että saan myös oman, heitä peesaavan makuni mukaisia kukkia! :D

Niin ja kun tosiaan olimme aivan siinä juotajamikin luona niin jotain kummaa tapahtui. Kesken näytöksen huomasin, että Leena Sarvi katsoi minua pitkään. Ja hymyili. Ja sitten hän supatteli minulle siitä ohi mikin, että löytyykö suosikkeja, mistä pidät ja niin edelleen. LEENA SARVI! Jutteli MINULLE! :D Ihana Leena! :D (Ja nyt sitte! Kanssamorsiot ette pilaa tätä mun I'm SPECIAL! -hetkeäni kertomalla, että paremman kuulijakunnan puutteessa Leena lätisee vaikka lampputolpalle! EIEIEIEI, en halua kuulla! Tungen sormet korviin ja alan lallattaa!)

Se viimeinen löytö oli vähän yllättävä. Sulhon kanssa vuorotellen huokailimme toisillemme, että pitäisi katsoa sormuksia, mutta mitään emme saaneet aikaiseksi. Sitten kuitenkin siinä Stockmannin Lindroosin tiskin huudeilla hetken arvottuamme päätimme rohkeasti punkea sekaan. Luihunnäköinen (SULHON SANAT!!!) mies tiskillä vältteli meitä kuin paiseista ruttoa, mutta eräs tiskin neideistä riensi pian avuksi. Ja ensimmäinen sormus, jota hän ehdotti, oli SE! Kuvaa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta se oli SE! Sormus istui täydellisesti siron kihlani seuraan ja toispuoleisten timanttien ansiosta yhdistelmä oli erikoinen, moderni ja ehdottomasti minun näköiseni! (Olen siis toispuoleinen?! :D ) Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta kunhan saamme sen tilattua, niin vilautan! :D Pientä soveltamista sormus vaatii: jostain kumman syystä se näytti tuplasti paremmalta kihlan ala- kuin yläpuolella. Pitää siis hääpäivänä muistaa kääntää sormukset heti kirkon jälkeen! :)

Löytöjä tuli siis tehtyä! :) Ja fiilis oli mahtava! Minusta taisi tulla ainakin häämessuihminen! :D

Messujen jälkeen saimme vieraiksi Kaasot A ja L ja messukokoonpanon ja lisävahvistusten kera kävimme juurta jaksain läpi tulevia tehtäviä, hääpäivän ohjelmaa ja tehtävänjakoa. Tästä illasta tuli itselleni ainakin aivan järjettömän hyvä fiilis! Sen lisäksi, että meillä on ihana Bestman ja neljä upeaa kaasoa, myös Bestmanin avopuoliso ja Kaaso A:n puoliso, rakas pikkuveljeni, lupasivat auttaa hääpäivänä. Okei, näiden kahden avustamistyyli lupaili jotain katastrofaalista, mutta hei, apu on apua! Ja ainakin jäisi vieraille mieleen se meidän häiden pöytiinohjaus! :D

Häästressi on siis muuttumassa innostukseksi! Wohoo! :D

Huh, tulipa maratonpostaus! Kiitos ja anteeksi kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti!