Nyt se on sitten kirkossa kuulutettu: Me mennään naimisiin! :D
Kuulutukset luettiin Vanhassa kirkossa sunnuntaina 10.6.2012.
Kirkko on upea. Totesin sen taas, kun saavuin paikalle hieman Sulhoa aiemmin tuota tilaa ihastelemaan.
Itse jumalanpalvelus oli sekin kaunis tilaisuus, ja jotenkin suorastaan yllättävän rento ja kotoisa.
(Okei, saatoin kuiskata Sulholle, että onneksi me saamme seistä läpi koko show, sen verran epämukavat nuo Vanhan kirkon penkit ovat, etten siellä ihan joka viikko jaksaisi puoltatoista tuntia istua. Tosin Sulho bongasi uloslähtiessämme takarivillä tarjolla olleet istuinpehmusteet! Ja vinkkiviitonen kaikille Vanhassa kirkossa vihittäville: kertokaa ihmisille niistä! Ne penkit ovat TODELLA karun kovat!)
Kun pappi lausui nimemme ja rukoili siunausta avioliitollemme, kyyneleet nousivat silmiin. Kun pappi rukoili meille yksimielisyyttä, taisimme kumpikin hieman virnistää. (Olemme melkoisen nahistelevaa sorttia. Kumpikin tulisieluisia tunteidenilmaisijoita kun olemme, niin meillä joskus...ummh... tunnetaan aika räiskyvästi. Mutta useimmiten meillä toki räiskyy rakkaus! :D <3 )
Ja kyllä, siinä hetkessä se iski. Tämä on nyt totta. Olemme menossa naimisiin. Meistä tulee aviopari. Me lupaamme tahtovamme rakastaa toisiamme ikuisesti. Se tuntui mahassa. Perhosina. :)
Kuulutuksia piti tietysti juhlistaa jotenkin! Pihistin Jotain Vaaleanpunaista -blogin Heidin idean ja varasin aikapäiviä sitten meille pöydän Kämpin Brasserien Sunnuntaibrunssista. Ja kiitos Heidi mahti-ideasta: oli se vaan sellaista herkkua, että! Nappasimme brunssille myös tulevan anoppini kainaloon ja kuittasimme samalla aiemmin juhlistamatta jääneen äitienpäivän ja anopin synttärit.
Alkuruokapöydän salaatit olivat aivan järjettömän ihania ja erityisesti ihastuin suussa suorastaan sulavaan härkäcarpaccioon! Leipävalikoima oli pienoinen pettymys, olin odottanut jotain naapurin Fasun hiljaiseksi jättävää tajunnanräjäytyskarppikauhua, mutta aika perinteisellä linjalla mentiin. Hyvä vaan, jäi tilaa jälkkäreille! :D
Pääruoat olivat nekin herkullisia, tosin jäimme anopin kanssa kaipaamaan jotain vihanneslisuketta: ruohosipulimunakkaan ruohosipulit eivät ihan täyttäneet tuota vaatimusta. Mutta ehkä me olemme hieman nirsoja. :P
Pientä miinusta myös siitä, ettei brunssiin kuulunut sen enempää kahvia kuin teetäkään. En siis olisi vaatinut mitään haudutettua taivasta tai café au pan mocha con latteccinoa (ai siis huomaako tästä, etten oikein ole koskaan juonut erikoiskahveja tai puhunut kieliä englantia enempä? :D ), vaan ihan sitä peruskamaa. Mutta ehkäpä Kämp on sitä mieltä, etteivät lillutettavat liptonit ja peruspannusumpit sovellu heidän imagoonsa ja erikoisempien kofeiinipiristeiden tarjoaminen taas olisi nostanut brunssin hintaa jonkin haamurajan yli. Mene ja tiedä. Tosin kyllä nuo herkut jättivät minut niin onnellisentyytyväisen ähkyiseksi, että lienee hyvä vaan, etten sullonut itseeni sen enempää täytettä. :D
Niin ja vielä sananen Kämpin macaroneista? Macaroneseista? No niistä kuitenkin. Taivaallisia. Ja olen todella nirso macaronesmaistelija. Nih. :D
Kuulutukset luettiin Vanhassa kirkossa sunnuntaina 10.6.2012.
 | |
| Noita rappusia laskeudumme sitten avioparina! |
 |
| Tuota käytävää saan lipua hitaasti Sutturassani! |
(Okei, saatoin kuiskata Sulholle, että onneksi me saamme seistä läpi koko show, sen verran epämukavat nuo Vanhan kirkon penkit ovat, etten siellä ihan joka viikko jaksaisi puoltatoista tuntia istua. Tosin Sulho bongasi uloslähtiessämme takarivillä tarjolla olleet istuinpehmusteet! Ja vinkkiviitonen kaikille Vanhassa kirkossa vihittäville: kertokaa ihmisille niistä! Ne penkit ovat TODELLA karun kovat!)
Kun pappi lausui nimemme ja rukoili siunausta avioliitollemme, kyyneleet nousivat silmiin. Kun pappi rukoili meille yksimielisyyttä, taisimme kumpikin hieman virnistää. (Olemme melkoisen nahistelevaa sorttia. Kumpikin tulisieluisia tunteidenilmaisijoita kun olemme, niin meillä joskus...ummh... tunnetaan aika räiskyvästi. Mutta useimmiten meillä toki räiskyy rakkaus! :D <3 )
Ja kyllä, siinä hetkessä se iski. Tämä on nyt totta. Olemme menossa naimisiin. Meistä tulee aviopari. Me lupaamme tahtovamme rakastaa toisiamme ikuisesti. Se tuntui mahassa. Perhosina. :)
Kuulutuksia piti tietysti juhlistaa jotenkin! Pihistin Jotain Vaaleanpunaista -blogin Heidin idean ja varasin aikapäiviä sitten meille pöydän Kämpin Brasserien Sunnuntaibrunssista. Ja kiitos Heidi mahti-ideasta: oli se vaan sellaista herkkua, että! Nappasimme brunssille myös tulevan anoppini kainaloon ja kuittasimme samalla aiemmin juhlistamatta jääneen äitienpäivän ja anopin synttärit.
 | |
| Puhelimeni oli päättänyt (syystä?) sensuroida kuvan jälkkäripöydästä, joten saatte tyytyä tuijottelemaan täyteen ahdettua lautastani! :P |
Pääruoat olivat nekin herkullisia, tosin jäimme anopin kanssa kaipaamaan jotain vihanneslisuketta: ruohosipulimunakkaan ruohosipulit eivät ihan täyttäneet tuota vaatimusta. Mutta ehkä me olemme hieman nirsoja. :P
Pientä miinusta myös siitä, ettei brunssiin kuulunut sen enempää kahvia kuin teetäkään. En siis olisi vaatinut mitään haudutettua taivasta tai café au pan mocha con latteccinoa (ai siis huomaako tästä, etten oikein ole koskaan juonut erikoiskahveja tai puhunut kieliä englantia enempä? :D ), vaan ihan sitä peruskamaa. Mutta ehkäpä Kämp on sitä mieltä, etteivät lillutettavat liptonit ja peruspannusumpit sovellu heidän imagoonsa ja erikoisempien kofeiinipiristeiden tarjoaminen taas olisi nostanut brunssin hintaa jonkin haamurajan yli. Mene ja tiedä. Tosin kyllä nuo herkut jättivät minut niin onnellisentyytyväisen ähkyiseksi, että lienee hyvä vaan, etten sullonut itseeni sen enempää täytettä. :D
Niin ja vielä sananen Kämpin macaroneista? Macaroneseista? No niistä kuitenkin. Taivaallisia. Ja olen todella nirso macaronesmaistelija. Nih. :D
Me ei olla edes sovittu kuulutuksista. uuups!
VastaaPoistaJa todella kaunis kirkko <3
PoistaMe saatiin ne ihan sähköpostilla hoideltua! :) Ja onneksi kuulutukset ei ole mikään pakkonakki, naimisiin pääsee ilmankin! :D Mutta suosittelen, se fiilis oli huikea! <3
PoistaNo ehdottomasti halutaan käydä ne kuuntelemassa :) Itse en oikeen noista macaroneseista välitä :) Kerran olen maistanut! :)
PoistaAnteeks, nyt tulee ällöttävä tunnustus, mut eka macarones(? Voisko joku nyt sivistää mua ton sanan taivutuksesta????), jonka eläissäni maistoin, oli niin karsee, että jouduin sylkäsemään sen diskreetisti lautasliinaan. Karseeta! Eugh!!! Mutta koska oon parantumaton herkkuperse ja ikuisesti utelias, annoin Kämpille mahollisuuden. Ja se KANNATTI! :D
PoistaKämpin brunssilla juodaan shampanjaa!(ei kuohiviiniä )
Poistaterveisin Kämpin vakioasiakas
XD No tottakai! :D Mutta kun tämä tehomorsio oli jo aamuvarhain ensin salilla ja sitten kirkossa, niin olin ottanut ratsukseni semmosen itseohjattavan nelipyöräsen, joka valitettavasti kuohuvat jäivät nyt nauttimatta. :(
PoistaJoo ei hajuukaa miten toi kirjoitetaan in real. :D mutta pahvinmakuinen oli se mun maistama.
PoistaE:lle: Oletteko hakenu vielä esteettömyystodistusta? Meiltä kysyttiin kuulutuksista siinä samalla.
VastaaPoistaMaistraatin kautta hoidettiin esteettömyystodistus, tilattiin se netistä :)
PoistaJee! Ihanaa! Melkein kyyneleet nousivat silmiin, kun kuvailit kuulutuksia. <3
VastaaPoista<3 Oi, ihanuus! :) Itkit mun kanssa! :D *hali*
PoistaPystyn niin samastumaan tuohon tunteeseen, kun niissä samoissa penkeissä vasta itsekin käytiin kuulutukset kuulemassa, niisk :) Ne on kyllä tosi epämukavat istua :D (Mieti nyt mua raukkaa, jouduin istumaan niissä koko lakkiaisjuhlan, valehtelematta varmaan neljä tuntia, puuh. Nyt kymmenen vuotta jälkeenpäin tuskat on melkein hellittäneet..)
VastaaPoistaMulla iski paniikki, että oonko unohtanut/missanut jotain mutta ilmeisesti mekin keretään vielä käydä kuuntelemassa :P
VastaaPoistaOnneksi olkoon! :)
VastaaPoista